Haluttujen rajoitusten saamiseksi on saatavana lukuisia reikien ja pituuden yhdistelmiä. Kun kapillaariputki on valittu ja asennettu, putki ei kuitenkaan voi mukautua purkauspaineen, imupaineen tai kuorman vaihteluihin. kompressori ja laajennuslaitteen on saapuva imu - ja poistoolosuhteisiin, jotka sallivat kompressorin pumppaamisen höyrystin sama kylmäaineen virtausnopeus, jonka paisuntalaite syöttää höyrystimeen. Epätasapainoisen virtaustilan näiden kahden komponentin välillä on välttämättä oltava väliaikainen.

Tasapainokohtien lähemmäksi tarkastelemiseksi kapillaariputken syöttämän virtauksen massanopeus voidaan piirtää samaan kuvaajaan kuin kompressorin pumppaama virtauksen massa. Kuvio 13-1 on sellainen käyrä, jossa virtaus kapillaariputken läpi on esitetty katkoviivoilla ja edestakaisin liikkuvan kompressorin pumppauskapasiteetti on esitetty yhtenäisillä viivoilla. Korkeissa lauhdepaineissa kapillaariputki syöttää enemmän kylmäainetta höyrystimeen kuin se tapahtuu alhaisissa lauhdepaineissa, koska putken paine-ero kasvaa. Kompressorin kapasiteetin käyrät ovat samat kuin kappaleessa 2 selitetään. 11 kompressoreiden tutkimuksessa. Esimerkiksi 30 ° C: n lauhdutuslämpötilassa kompressorin ja kapillaariputken on etsittävä imupainetta, joka antaa molemmille mahdollisuuden kulkea yhtä suuret massavirtaukset. Tämä imupaine löytyy pisteestä 1, joka on tasapainopiste 30 ° C: n lauhdutuslämpötilassa. Pisteet 2 ja 3 ovat tasapainotuspisteet vastaavasti 40 ° C: n ja 50 ° C: n lauhdutuslämpötiloissa.

Kompressorilla ja kapillaariputkella ei ole täydellistä vapautta vahvistaa imupainetta, koska myös höyrystimen lämmönsiirtosuhteiden on täytyttävä. Jos höyrystimen lämmönsiirto ei ole tyydyttävä kompressorin ja kapillaariputken tasapainopisteessä, syntyy epätasapainoinen tila, joka voi höyrystimen nälkää tai höyrystimen ylikuormittaa.